keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kesäinen makkarakeitto


Vaikka kasvimaa pursuaa salaattia, tänään lihakeitto tuntui sään puolesta oikealta ruoalta: sopivan raskasta, suolaista ja lämmittävää. Kasvimaalta sai onneksi hyödynnettyä yrtit ja sellerin. Lihaliemi odotti jääkaapissa, kun viikonloppuna tuli keitettyä lampaan ribsejä (2 h keitto ja pinnat grillissä - sopiva mureus, mutta silti kovin rasvaista).

Kuulin vasta äskettäin jostakin termin kesäsipuli. En tiedä onko käsite vakiintunut, mutta ohjeessa se tarkoittaa juuri nyt kaupoissa myytäviä pieniä sipulinippuja, joissa on pienet kirsikkatomaatin kokoiset sipulit ja vihreät varret ja joista molemmat voi helposti syödä kypsentämättä sellaisenaan.

Ja muistilapunomaisesti itselle: chili oli lombardo, josta ensimmäiset palot tulivat syötyä jo kesäkuun alussa. Erittäin aikainen ja mieto laji.


300 g raakamakkaroita
650 g perunoita
1 punainen paprika
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
1 l lihalientä
2 kesäsipulia
varsiselleriä
suolaa
silolehtipersiljaa ja timjamia tai muita tuoreita yrttejä
1 tuore chili
limen mehua

Kuori ja paloittele perunat. Paista perunoita valurautapadassa oliiviöljyssä kovalla lämmöllä, kunnes ne saavat hiukan väriä. Nosta reikäkauhalla syrjään

Pese paprika. Pilko paprika ja valkosipulit ja kuullota padassa.

Kuumenna kattilassa liemi ja lisää perunat kiehuvaan liemeen. Keitä hetki ja lisää joukkoon paprikat ja valkosipulit sekä pilkotut kesäsipulit, varsisellerit ja suuri osa yrteistä. Anna porista kunnes perunat ovat sopivia. Mausta reilusti suolalla. (Keitossa harvoin on liikaa suolaa)

 Painele lihamassa ulos suolesta pieniksi palloiksi ja paista padassa kypsiksi.

Lisää keittoon lihat ja loput yrteistä sekä tuoretta chiliäsekä limeä maun mukaan.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Yrttiset lihapullat


Nopeana itsereflektiona kirjoitettakoon, että pitkälle on tultu blogin alusta, kun tänne tuli kirjailtua melkein päivittäin kaikki mitä tuli syötyä. Nykyään kynnys on jotenkin korkealla. Että pitäisi muka olla jotenkin erikoista, että viitsisi kirjoittaa ja jakaa.

Oikeasti meillä syödään paljon muutakin kuin mitä blogiin päätyy. Arkista ja vieläkin arkisempaa. Sellaista, josta ei saa kivoja kuvia. Tänään tehtiin lihapullia. Seuraava postaus on ehkä makaronilaatikko.  


500 g lampaan- tai naudanjauhelihaa
2 keltasipulia
2 valkospiluin kynttä
oliiviöljyä
pari viipaletta kuivunutta leipää
1 rkl suolaa
mustapippuria
2 rkl pinjansiemeniä
1 muna
kourallinen tuoreita yrttejä (persiljaa, timjamia, oreganoa, minttua)

Leikkaa sipulit ja valkosipulit hienoksi, kuullota pannulla oliiviöljyssä ja jäähdytä. Hienonna leivät huhmareessa tai revi käsin paloiksi, jos eivät ole läpeensä kuivia.

Yhdistä kulhossa kaikki ainekset ja vaivaa käsin sekaisin tasaiseksi massaksi. Laita jääkaappiin tekeytymään noin tunniksi.

Muotoile taikinasta märillä käsillä pieniä palloja ja paista paistinpannulla parissa erässä pinta kiinni. Laita kaikki pullat pannulle ja kypsennä 200 asteisessa uunissa 6-8 minuuttia lihapullat loppuun.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Paistettuja perunoita Intiasta


Sain Suolaa ja hunajaa -blogin Jonnalta Intiasta tuotua mausteseosta nimeltä Roopak Zeera Aloo Masala. Länsimaalaisena en pystynyt päättelemään nimestä muuta kuin, että viimeinen sana viitannee kirkkonummelalaiseen taajamaan. Purkin takaetiketissä oli onneksi käyttöohje intialaisille paistetuille perunoille, jotka maistuivat loistavasti tähtianiksella maustetun ankan kanssa.

Jos juuri kyseistä mausteseosta ei omasta hyllystä löydy, voi vastaavaa jauhaa itse yhdistämällä jeeraa, korianterin siemeniä, kuivattua chiliä, fenkolin siemeniä, maustepippuria, neilikkaa ja melkein mitä vaan mitä sielu antaa myöden.


3 tl mausteseosta
1 dl vettä
1/ 2 kg pernoita
2 rkl (ankan)rasvaa
pieni punasipuli ohuelti lohkottuna
silolehtipersiljaa


Sekoita mausteseos veteen.

Pese ja kuori (tarvittaessa) perunat. Keitä ne melkein kypsiksi. Lohko pienet puoliksi ja suuret neljään osaan.

Kuumenna rasva valurautapannulla hyvin kuumaksi. Paista perunoita muutama minuutti. Kaada maustevesi pannulle ja jatka paistamista kovalla lämmöllä, kunnes neste on suurimmalti osin haihtunut.

Lisää punasipuli ja silolehtiopersilja.

lauantai 23. toukokuuta 2015

Rapea fenkolisalaatti



Nappasin rapean fenfolisalaatin resepti melkein sellaisenaan hienosta tanskalaisesta ruokakirjasta Spis, joka on äskettäin käänetty englanniksi nimellä Cook. Bongasin kirjan kirjoittajan Mikkel Karstadin ja valokuvaaja Anders Schonnemannin alunperin instagramista. Kirja keskittyy skandinaavisiin raaka-aineisiin sopivalla hienostelulla, mutta kuitenkin suurimmaksi osin ihan toteutettavissa olevin reseptein.

Me nautimme salaatin perjantaikalan, eli tällä kertaa paistettujen ahventen kanssa.


8 ohutta viipaletta saaristolaisleipää

1-2 rkl oliiviöljyä

1 iso fenkoli
1/2 kurkku
ruohosipulia

3 rkl maustamatonta jugurttia

1 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl karkeaa dijonia

1 rkl punaviinietikkaa
mustapippuria

Laita leivät uunipellille ja sivele oliiviöljy leipien pintaan. Paahda 175 asteisessa uunissa noin 8 minuuttia eli kunnes leivävät ovat rapeita. Jäähdytä.

Leikkaa fenkoli hyvin ohuiksi siivuiksi terävällä veitselä tai mandoliinilla. Kuori kurkku, halkaise ja poista siemenet lusikalla. Leikkaa ohuiksi siivuiksi. Yhdistä fenkolit, kurkku ja leikattu ruohosipuli kulhossa.

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset ja tarkista maku. Lusikoi kastike salaattiin ja lisää murretut leivät juuri ennen tarjoilua.


tiistai 19. toukokuuta 2015

Vertaisryhmän tapaaminen


Viikonloppuna hieno joukko ruokabloggaajia tapasi kattomme alla viettäen illan ja yön syöden ja juoden.

 Harmittavasti moni ei päässyt mukaan ollessaan synnyttämässä, juoksemassa, vatsataudissa, tai estyneenä muuten vaan.


Tarjolla oli kesän kuuminta - tai vähintäänkin huoneenlämpöisintä - viiniboolia.


Raparperi - aikamme raaka-aine.


Sesongin väri: musta (ja tumman sininen)


Toisesta kerrasta syntyi perinne, joten tapaamme kenties samoissa merkeissä vielä uudestaan.






maanantai 11. toukokuuta 2015

Kokonaisena grillattu nieriä



Pihaltamme löytyy pallorgrilli, kaasugrilli, savustin ja muurattu puugrilli. Jos kuitenkin vain yksi pitäisi valita ottaisin ehdottomasti kaasugrillin sen monipuolisuuden ja käyttömukavuuden kannalta. Grilleistä se on meillä ehdottomasti eniten käytössäkin. Kaasulla voi paitsi grillata, myös paistaa, hauduttaa, savustaa tai vaikka paistaa leipää. Isoa kaasugrilliä pystyy käyttämään epäsuoralla lämmöllä tavallisen uuninlailla ja olen valmistanut siinä esimerkiksi perinteistä makaronilaatikkoa.

Kaasugrillin ehkä paras ominaisuus on sen helppo lämmönsäädettävyys. Muita asioita, joista omassa grillissä pidän on paksu tukeva kansi, joka pitää lämmön hyvin sisässä sekä tarkka lämpömittari, josta on hyötyä varsinkin pitkään kypsennettäviä ruokia tehdessä.

Toisinaan kuulee epäilyksiä siitä, voiko kaasulla grillattu ruoka maistua ihan oikeasti grillatulta. Siis sellaiselta savuiselta kuin hiilillä grillattu. Kokemukseni mukaan halutessa kyllä, mutta kuten sanottu kaasulla voi tehdä paljon muutakin, eikä kaiken tarvitse olla savuista ja reunoilta kärähtänyttä. Savu ja sen maku ruokaan tulee pitkälti siitä, kun grillattavan ruoan rasva, marinadi ja muut nesteet tippuvat kuumalle pinnalle ja palavat. Paljon myös hiilillä ja briketeillä grillanneena en ole huomannut että itse polttoaineesta tulisi ruokaan makua. Ja jos on mieltynyt sytytysnesteen makuun voi sitä tietysti lisätä suoraan ruokaan.

Kokonaista kalaa grillatessa vaarana on, että nahka tarttuu ritilöihin kiinni ja käännettäessä kala uhkaa hajota. Askartelin foliosta ja leivinpaperista kätevän alustan, jolla kala ja hiuhaimet pysyvät eivätkä tipu liekkeihin. Muita vinkkejä kaasun turvalliseen käyttöön löytyy AGA:n Kaasukunkku saitilta.


KAASUA SISÄLLE JA ULOS

Kokonaisena grillattu nieriä 


1 nieriä tai muu lohikala (noin 1 kg)
2 rkl karkeaa merisuolaa
pari vartta tuoretta rosmariinia
1 iso punasipuli
3 valkosipulinkynttä
1 sitruuna
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl pieniä kapriksia

1 metri foliota
1 leivinarkki

Huuhtele ja kuivaa kala. Tee molempiin kylkiin kolme viiltoa. Hiero suola kalan viiltoihin ja vatsaan. Riivi rosmariini ja työnnä lehdet kylkiviiltoihin.

Kuori sipulit ja leikkaa ne sekä sitruuna ohuiksi viipaleiksi. Laita puolet seoksesta kalan vatsaan ja vatsa kiinni kolmella hammastikuilla lävistämällä.

Taita folio kaksinkerroin ja aseta päälle leivinpaperi. Käännä reunoja niin, että saat tukevahkon ja koossa pysyvän levyn, jossa on kaksi kerrosta foliota ja päällä leivinpaperi.

Kuumenna grilli kuumaksi eli 250-300 asteeseen. Kaada foliolle reippaasti oliiviöljyä ja aseta se keskelle grilliä. Laita kala foliolle, sulje kansi ja pienennä lämpöä niin, että grillin sisälämpötila on 175-200 astetta.

Grillaa epäsuoralla lämmöllä noin 20 minuuttia, käännä kala ja jatka kypsennystä vielä 15 minuttia. Ripottele kääntämisen yhteydessä kalan päälle kaprikset ja loput sipuli-sitruunaseoksesta.






maanantai 4. toukokuuta 2015

Grillatut kalkkunansiivet (Patsy ja Edina)





En tiedä kuinka yleisesti kalkkunansiipiä on kaupassa tarjolla. Nopealla googletuksella niitä oli tarjolla lähinnä koirille. Sääli.

Nämä siivet olivat omilta kasvateilta.


4 kalkkunansiipeä (noin 1,7 kg)
3 valkosipulia
1 tuore jalapeno
1 rkl suolaa
1 rkl korianterinsiemeniä

1 limen mehu ja kuori
0,5 dl soijaa
0,5 dl kalakastiketta
2 rkl hunajaa


Pilko valkosipulit ja jalapeno hienoksi. Jauha morttelissa suola ja korianterinsiemenet. Yhdistä kaikki ainekset sekaisin ja levitä marinadi kalkkunoille. Anna maustua jääkaappissa yön yli.

Grillaa suoralla, mutta kohtuullisen miedolla lämmöllä, jotta liha kypsyy läpikotaisin. Kääntele ja valele marinadia grilauksen aikana. Marinadin hunaja saattaa helposti palaa, joten lihoja ei kannata jättää kypsymään vartioimatta.