Kälyllä käydessämme olemme saaneet monesti hyvää tomaatti-dijon-piirakkaa, joten päätin tehdä oman samalla idealla. Mitään ohjetta ei ollut, mutta harvoinpa piirakoissa niitä tarvitsekaan. Kaikki on sallittua, kunhan huolehtii, ettei lopputulos ole liian kuiva lätty tai vaihtoehtoisesti paksu keitto. Molemmista on kokemusta, erityisesti jälkimmäisestä.Leikkasin pari tavallista sipulia ja pari shalottisipulia aivan ohuiksi renkaiksi ja haudutin niitä pitkää pannulla vähässä öljyssä, kunnes sipulit olivat pehmeitä ja läpikuultavia. Jossakin vaiheessa lisäsin myös pari pilkottua valkosipulin kynttä.
Esipaistetulle pohjalle laitoin ensin sipulit ja niiden päälle tomaattiviipaleet. Näiden päälle lisäsin munamaitoseoksen, jossa oli reippaasti juustoraastetta ja kukkurainen ruokalusikallinen dijonia. Koristeeksi painoin pintaan vielä isot salvian lehdet ja jatkoin paistamista parikymmentä minuuttia.
Piirakka oli onnistunut improvisaatio ja yllättävän kevyt. Siitä kertoo ehkä sekin, että se tuli syötyä kolmistaan yhdellä istumalla.
Näyttääpä hyvältä! Täytyy kokeilla samalla risetillä, niin saa vaihtelua.
VastaaPoistaMun version pohjassa on 100g voita, 200g jauhoa, 1 tl suolaa ja 1 muna.
Pohjan päälle 3 rkl ranskankermaa ja 1 rkl dijonia sotkutettuna. Sitten tomskuviipaleita ihan sikana ja niiden päälle timjamia, suolaa ja mp:tä. 200 C/40-45 min.
Omat tomskut tosin on ihan liian hapokkaita tuohon, mutta kaupan mauttomat sopii.
Ihanaa! Tuli hankittua piirasvuoka viikonloppuna, joten kokeilemaan. Millaisen pohjan teit tähän? Lueskelin muuten vuonna 1986 ilmestynyttä kotileivonnaiskirjaa (joululahja äidiltä) ja hämmästelin totaalista yrttien ja kasvisten puuttumista piirakoista ja muista leivonnaisista. Kerman ja smetanan hulppea määrä korvasi kaikki maut ja ainekset.
VastaaPoistaMä tykkäsin erityisesti noiden pitkään haudutettujen sipuleiden mausta. Niistä tuli piiraaseen ihanaa pehmeyttä.
VastaaPoistaKyllä muun muassa piirakat on ihan parasta syötävää.
VastaaPoista