Kuivatut lampaan vatsanpeitteet

Näin on tullut hyödynnettyä lampaan vatsanahkaa eli vatsanpeitteitä, joita siskoni lampaista olemme saaneet. En tiedä mikä tuon ruhonosan nimi tarkalleen on, mutta kyseessä on siis kylkiluiden alla vatsan päällä olevat pitkittäiset lihakset, jotka ovat tiukasti kerroksittain kalvojen välissä. Sanomattakin on selvää, että kyseistä osaa taitaa olla mahdoton löytää mistään lihatiskistä.

Useampana syksynä olen kuivannut nämä melko sitkeät palat leivinuunissa maustaen ne jeeralla, korianterinsiemenillä ja paprikalla. Alunperin olen löytänyt kuivatun lihan onjeen Moro Casa -keittokirjasta.

Luonnollisesti lihana voi käyttää muutakin punaista lihaa, kuten naudan tai lampaan paistia. Pääasia, että liha ei ole kovin rasvaista, koska rasva ei miedossa lämmössä sula pois, eikä se kypsässä huoneenlämpöisessä lihassa ole välttämättä kovin herkullista.

300 g lampaan tai naudan lihaa kalvoista ja rasvasta siivottuna
2 pientä sipulia
2 valkosipulin kynsi
1 rkl korianterin siemeniä
1 rkl jeeraa
1/2 tl savupaprikaa
2 tl suolaa
1 rkl vettä

Leikkaa liha hyvin ohuiksi, noin sormen levyisiksi siivuiksi.

Kuori ja pilko sipuli ja valkosipuli. Jauha kaikki ainekset lihaa lukuunottamatta huhmareessa hienoksi tahnaksi. Lisää vettä, kunnes marinadi on juoksevaa.

Sekoita marinadi ja lihat ja anna maustua tunnista pariin.

Lämmitä uuni noin 100 asteeseen. Levitä lihat leivinpaperin päälle pellille yhteen kerrokseen ja kuivaa uunissa 3-4 tuntia. Riippuen uunin tiiviydestä, luukkua saattaa joutua pitämään raollaan ajoittain kuivauksen aikana. Lopputuloksen pitäisi olla kuivunut, mutta kuitenkin hiukan taipuisa ja pehmeä.

Tartar viiriäisenmunalla

Monia ruokia ja ruoka-aineita opin syömään lapsena, mutta tartar ei todellakaan kuulu niihin. Päin vastoin. Muistan, että lapsuudessani 80-luvulla isäni oli saanut ravintolassa tartarpihvin eli raakaa lihaa, josta riitti ihmettelemistä pitkäksi aikaa. "Eihän raakaa lihaa pidä syödä".

Harmittavasti en muista, missä itse söin ensimmäisen kerran tartaria. Enkä muista oliko se rakkautta ensi maistamisella. Ehkä oli. Toisella ainakin. Jotakin mystisen tyydyttävää raa'assa lihassa yhdistettynä happamiin ja etikkaisiin mausteisiin vaan on. Raaka munankeltuainen täydentää kokonaisuutta entisestään.

Polvi on selvästi parantunut, koska esikoiseni söi hyvällä ruokahalulla osuutensa tartarista. Ohjeesta riittää siis reilusti yhdelle aikuiselle ja yhdelle kuusivuotiaalle.

150 g naudan sisä- tai ulkofilettä
1 pieni sipuli
1 pieni valkosipulinkynsi
2 tl kapriksia
1 rkl silolehtipersiljaa
1 tl karkeaa dijonia
1 tl oliiviöljyä
1 tl worcestershire-kastiketta
1 tl suolaa
englantilaista cheddaria
viiriäsen munan keltuainen
mustapippuria

Kuori sipuli ja valkosipuli. Leikkaa ne sekä kaprikset ja silolehtipersilja hyvin hienoksi. Leikkaa liha terävällä veitsellä ensin siivuiksi ja sen jälkeen hienoiksi kuutioiksi.

Sekoita pienessä astiassa dijon, oliiviöljy ja worcestershire-kastike. Yhdistä kaikki ainekset kulhossa ja mausta suolalla.

Kokoa tartar lautaselle ja viimeistele keltuaisella, cheddarilla ja mustapippurilla.

Kanakeitto varhaiskaalilla ja palsternakalla

Syksy tuli ja linnut lähti.

Jotkut meni etelään lämpimään ja toiset pakkaseen kylmään. Kesän pihalla juoksennellut lauma on hiljentynyt ja eläimistämme talven yli jää vain neljä kania.

Alla oleva kanakeitto on itseasiassa tehty jo alkukesästä.


1 kana
1 sipuli
pari pientä porkkanaa
pari vartta varsiselleriä
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 kanelitanko
1 tähtianis
1 laakerinlehti

2 palsternakkaa
pieni varhaiskaali revittynä
kevätsipulia ohuelti leikattuna
oliiviöljyä
suolaa

Laita kana, pilkottu sipuli, porkkanat ja sellerit sekä maustepippurit, kaneli ja laakerinlehti kattilaan. Lisää vettä kunnes kana peittyy. Keitä hiljaa poreillen 2-3 tuntia, kunnes kana on kypsää. Siivilöi liemi talteen ja riivi kanasta lihat.

Kuori palsternakat ja halkaise pituussuunnassa 6-8 osaan koosta riippuen. Sivele palsternakat oliiviöljyllä ja paahda 225 asteisessa uunissa, kunnes saavat kivasti väriä.

Kuumenna liemi kiehuvaksi ja mausta suolalla. Kokoa lautaselle kanaa, varhaiskaalta, palsternakkaa sekä kevätsipulia. Kaada lientä päälle.

Säilötyt vihreät paprikat

Noin kahdestakymmenestä paprikasta pari ehti kypsyä kasvihuoneessa, puolenkymmentä punertui sisällä ja loput sinnittelivät vihreinä loppuun saakka ennen kuin alkoivat nuutua. Valmistin osasta paprikoista säilykettä hiukan samaan tapaan kun säilöin viime syksynä kurkkuja.

Jo parin päivän tekeytymisen jälkeisellä testimaistelulla voi sanoa, että ohje toimii. Vähän raakaa. mutta hyvää on tulossa.


800 g (vihreitä) paprikoita

250 g sipulia
1 iso valkosipulinkynsi
1,5 l vettä

200 g etikkaa

75 g vettä
100 g sokeria

1 rkl sinapinsiemeniä
1 rkl korianterinsiemeniä

pari laakerinlehteä
15 g suolaa

Pese ja halkaise paprikat. Poista siemenet ja valkoinen sisus. Leikkaa paprikat ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulit hienoksi. Laita paprikat ja sipulit suureen kulhoon.

Kiehauta vesi ja kaada paprikoiden ja sipuleiden päälle. Jätä kymmeneksi minuutiksi oleentumaan ja siivilöi.

Laita tällä välin kaikki liemen ainekset kattilaan ja kiehauta.

Lusikoi paprikat ja sipulit desinfioituihin lasipurkkeihin ja kaada liemi mausteineen päälle. Jäähdytä nopeasti ja anna tekeytyä vähintään pari viikkoa.